Olen viime vuosina lukenut monta monituista kirjaa, artikkelia ja kirjoitusta koskien suoliston toimintaa, FODMAP:ia ja ruoansulatusta. Nyt, kun luen uusia, niin ajattelin vinkata niistä täällä.
Tällä kertaa yöpöydällä oli Anette Palssan kirja Rauhoita stressivatsa – löydä mielen ja vatsan toimiva yhteys.
Kirja ei ole suoraan ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) kertova, mutta monesti sterssivatsa ja ärtyvä suoli liittyvät toisiinsa. IBS:ään ja FODMAP-ruokavalioon kyllä viitataan kirjassa moneen kertaan.
Kirjoittaja Anette Palssa on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Hänellä on takanaan myös terapiaopintoja.
Nykyään, kun hyvinvointivinkkejä tulee voittoa tavoittelevilta yrityksiltä ja kaiken maailman “tyylisuuntauksista”, niin on kiva löytää koulutettujen asiantuntijoiden keräämää ja tuottamaa tietoa.
Kirjaan on mielestäni mukavalla ja lukijaystävällisellä tavalla koostettu sekä tutkimustietoa (lähdeviitteet ja -luettelo löytyvät ja vakuuttavat) että Palssan omakohtaisia kokemuksia.
Nämä kaksi ovat selkeästi erotettu toisistaan, jotta lukija tietää, kumpi on kumpaa. Ne kuitenkin nivoutuvat tiiviisti yhteen ja täydentävät toisiaan.
Kirja on todella helppolukuinen ja nopeasti luettu!
7 syytä lukea Rauhoita stressivatsa – löydä mielen ja vatsan toimiva yhteys
1. Asiaa suolistobakteereista
Suoliston mikrobistoa tutkitaan koko ajan lisää, ja niistä on aina ilahduttavaa lukea! Palssa kertoo mikrobien ja aivojen välisestä kommunikaatiosta, joka toimii molempiin suuntiin. Kommunikaation tapoja vielä tutkitaan, mutta ainakin vagushermolla on tässäkin näppinsä pelissä.
Palssa kirjoittaa, että mikrobiston monipuolisuuden kannalta tärkeää on kasvisvoittoinen ja kuitupitoinen ruokavalio. “Sokeria, valkoista viljaa, pitkälle prosessoituja elintarvikkeita, runsasta lihan ja alkoholin käyttöä tulisi puolestaan välttää.” Tuttua juttua, mutta tätä ei voi painottaa liikaa.
2. Psyykkeen vaikutus
Psykologiset menetelmät toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa -luku paneutuu siihen, miten IBS:ää voidaan hoitaa keskittymällä psyykkeeseen. Palssan mukaan psykologisista hoitokeinoista voivat hyötyä etenkin sellaiset IBS:ää potevat, joilla esiintyy masennusta tai ahdistusta.
Palssa kertoo erilaisista kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä, joilla IBS:ää hoidetaan. Itselleni uutena tulivat altistustekniikat, joissa opetellaan uudelleen kohtaamaan suolisto-oireiden vuoksi vaikeiksi muuttuneita paikkoja ja tilanteita.
Pyritään kasvattamaan pystyvyyskokemusta ja hallinnan tunnetta, vähentämään “varmistelukäyttäytymistä”.
Ihminen, jolla vatsa on löysällä, vessahädät ovat akuutteja ja liikkuminen julkisilla paikoilla siksi pelottavaa, voi esimerkiksi pitää kirjaa siitä, kuinka kauan pystyy lykätä vessaan menoa.
3. Joogan käyttö hoitokeinona ja suoliliepeen merkitys
Palssa kirjoittaa siitä, miten jooga vaikuttaa kehoon ja mieleen. Mm. vatsan seudun lihasten epätasapaino vaikuttaa suoliston toimintaan.
Uutta asiaa oli suoliliepeestä. Se on side- ja rasvakudoksesta koostuva elin, joka pitää suolet paikoillaan.
Kirjassa kerrotaan, että suoleen kulkevat verisuonet, hermot ja imusuonet menevät sen kautta, ja sen merkitys on todennäköisesti suurempi, kuin mitä tähän asti on tunnistettu.
Palssa kirjoittaa, että suoliliepeeseen kohdistuvat kiertoliikkeet lisäävät sen aineenvaihduntaa, mikä vaikuttaa myös suolen toimintaan.
4. Plasebon ja nosebon merkityksistä toiminnallisissa vatsavaivoissa
Olen pitkään miettinyt varsinkin nosebon vaikutusta ärtyvän suolen oireyhtymässä. Nosebo tarkoittaa koettuja lumehaittavaikutuksia.
Siis esimerkiksi sitä, että kun syö jotain, ja samalla jännittää kamalasti, mitä kaikkia oireita siitä saa, niin sittenhän niitä oireita todennäköisemmin myös saa.
Kirjassa oli hyvät aukeamat aiheesta (luku 5), jossa Palssa kertoo niin tutkimustietoa kuin kokemusta omasta asiakkaastaan.
Asiakas kertoi saavansa aina oireita ravintolaruoasta, mutta jostain syystä ei työpaikan henkilöstöruokalasta. Vatsaoireet johtuivatkin pelosta, joka oli syntynyt aiemmista huonoista kokemuksista.
5. Kuitu, vitamiinit ja hivenaineet
Palssa antaa kansantajuisia neuvoja siihen, miten voi huolehtia riittävästä kuidun saannista (selkeästä taulukosta plussaa!) ja muistuttaa, että vatsaoireiden pelossa syömisestä ei saisi tulla kuitenkaan liian niukkaa.
Raudan saannista on asiaa, ja myös B12-vitamiinia ja foolihappoa sivutaan.
6. Uni ja suolisto
Palssa kirjoittaa siitä, miten uni ja stressijärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Unella on kirjan mukaan myös tasapainottavaa vaikutusta suoliston bakteerikantaan.
7. Paljon käytännön harjoituksia
Kirjan teemoissa (stressinhallinta, kehon kuuntelu, ruokailu, uni, luontoyhteys) on myös liitettynä harjoituksia, joita lukija voi tehdä itsenäisesti. Harjoituksia on paljon ja monipuolisesti.
Kaipaatko vinkkejä FODMAP-ruokavalioon liittyen? Katso myös nämä postaukset:
Sipulien korvaaminen FODMAP-ruoanlaitossa
FODMAP-maksalaatikko ja C-vitamiinisalaatti – projekti rauta-arvot
Seuraa FODMAP-reseptejä somessa, niin saat vatsaystävälliset ruokaideat suoraan feediisi
Lisää vinkkejä FODMAP-ruoanlaittoon?
Gluteenittomat pinaattiletut ja savutofuskagen
Pinaattiletut on ruoka, joka ei paljon esittelyitä kaipaa. Sen kaveriksi tein savutofusta...
Arjen helppo vegebowl ja ihana tahinijogurtti
Ajattelin tekeväni vain nopean arkiruoan kaapin aineksista, mutta tästä tulikin niin kivan...
Appelsiiniambrosia
Oletko kuullut ambrosiasta? Mehevä appelsiiniambrosia on leivonnainen, jossa on saatu veikeällä...
Mehevät gluteenittomat runebergintortut
Viime vuonna tein gluteenittoman laskiaispullaohjeen, ja jo silloin päätin, että ensi vuonna teen...